”Tämä ei ole soolotehtävä”
Noormarkkulainen Tero Mäkiranta on toiminut väliaikaisena hyvinvointialuejohtajana kaksi kiireistä viikkoa.
Maarit Kautto
Sata-alueen konsernipalveluiden johtaja Tero Mäkiranta valittiin väliaikaiseen hyvinvointijohtajan tehtävään 29. tammikuuta, kun Kirsi Varhila oli edellisviikolla yllättäen irtisanoutunut.
– Tehtäväkenttä on laaja ja isoja asioita pöydällä, joten kiireistä ja haastavaahan tämä on, Mäkiranta muotolee, mutta toteaa, että kun häntä väliaikaiseksi hyvinvointijohtajaksi pyydettiin, ei hän kovin pitkään miettinyt.
– Kun pyyntö tuli, ajattelin, että jonkun täytyy tehtävää hoitaa sillä aikaa kun uutta johtajaa haetaan. Koin tämän velvollisuudekseni ja päädyin ottamaan tehtävän vastaan.
Mäkiranta toimii väliaikaisena hyvinvointijohtajana syyskuun loppuun saakka tai kunnes uusi hyvinvointialuejohtaja aloittaa. Hän haluaa olla kuunteleva ja keskusteleva johtaja.
– Haluan kuulla sekä poliittista kenttää että toimivaa johtoa siitä, minkälaista muutosta he toivovat. Tämä ei ole soolotehtävä, vaan yhdessä edetään. Mitään kovin radikaalia tässä tuskin kuitenkaan tapahtuu.
Isoja ja vaikeitakin asioita on edessä.
– Valtioneuvoston päätös lainanottovaltuuksien saamiseksi edellytti muutosohjelman päivittämistä. Aluehallitus on nyt hyväksynyt päivitetyn OmaSata tuottavuus- ja talousohjelman, jonka myötä käynnistyvät Sata-alueen toiset yt-neuvottelut. Neuvottelujen piirissä on koko henkilöstö ja ne kestävät vähintään kuusi viikkoa. Jatkuvasti teemme myös sote-palvelujen uudistusta, joten asiat rullaavat eteenpän johtajavaihdoksista huolimatta.
Vaikka näyttää siltä, että Sata-alueen talousarvion 2024 alijäämä olisikin ennakkotietojen valossa odotettua pienempi, on suurimpana huolena edelleen valtion asettama liian kireä aikataulu alijäämien kattamisessa.
– Alunperin arvio oli, että viime vuoden taseen alijäämä olisi noin 130 miljoonaa euroa. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että olemme saaneet taloutta parannettua ja lopullinen kahden vuoden kumulatiivinen alijäämä olisikin lähempänä 100 miljoonaa euroa. Hirmuinen alijäämä edelleen on, mutta tilanne on hiukan valoisampi kuin kuin aikaisemmin kuviteltiin.
– Pidän todennäköisenä, että saamme tänä vuonna taloutemme vakautettua, eli tulot riittämään pakollisiin menoihin. Lainsäädäntö kuitenkin vaatii, että meidän olisi 2025 ja 2026 tehtävä niin paljon ylijäämää, että saamme 100 miljoonan alijäämän katettua. Meidän mielestämme pitäisi riittää se, että saamme taloutemme vakautumaan ja tarvitsisimme lisäaikaa vanhojen alijäämien kattamiseen, Mäkiranta summaa.
Mäkiranta korostaa, että tässä sote-alan murroksessa tärkeää olisi saada asiat sanoitettua väestötasolla niin, että kaikki pääsisivät mukaan.
– Uusia välineitä ja digitaalisia palveluita tulee joka tapauksessa. Tärkeää on se, miten me muutoksessa pystymme tarjoamaan palveluita niin, että kukaan ei putoa pois. Meillä on paljon ihmisiä, jotka pystyvät hyvin hyödyntämään digitaalisia palveluita, mutta samaan aikaan on paljon heitä, jotka eivät pysty tai halua niitä käyttää, joten meidän on pystyttävä tarjoamaan heille vaihtoehtoja.
Tero Mäkiranta asuu edelleen Noormarkussa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja kaksi koiraa. Vapaa-ajallaan Mäkiranta käy kuntosalilla ja pelaamassa höntsäsählyä. Hänellä on myös uusi, mieluisa harrastus.
– Viime aikoina olen innostunut talviuinnista, kuten vaimoni ja 10-vuotias tyttärenikin. Kolmestaan aloitimme talviuinnin Noormarkun avantouimareiden saunalla urheilukentän uimarannalla, mutta kun se oli jonkin aikaa kiinni, kävimme testaamassa muitakin paikkoja. Olemme käyneet muun muassa Luvian Laitakarissa, Lavian Tahostenniemessä ja Raumalla Marina Vistassa. Talviuinnista tulee hyvä ja energinen olo ja samalla myös työasiat nollaantuvat tehokkaasti, Tero Mäkiranta hymyilee.
