Tal­vel­la räm­pies­säm­me ko­ti­pi­hal­la luo­mas­sa aa­mu­yöl­lä sa­ta­nut­ta mär­kää lun­ta alam­me odo­tel­la ai­kaa pa­rem­paa. Luom­me mie­les­säm­me ku­vaa tu­le­vas­ta ke­säs­tä, au­rin­gos­ta, ihoa vii­len­tä­väs­tä ke­pe­äs­tä tuu­les­ta, tuo­reis­ta man­si­kois­ta ja elä­mäs­tä au­rin­gon al­la – ja toki gril­li­mak­ka­ras­ta. Nyt tai­taa ol­la kä­sil­lä tai­te ja olem­me las­keu­tu­mas­sa taas vä­hi­tel­len tum­me­ne­viin öi­hin ja vii­le­ne­viin päi­viin.