Maailmassa sanotaan olevan seitsemän ihmettä – onko tässä kahdeksas?
Ennen Venäjän vuonna 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan, Suomi oli merkittävästi riippuvainen venäläisestä energiasta. Venäjältä tuotiin energiaa paljon. Tilastojen mukaan vuonna Suomen kokonaisenergiankulutuksesta tuotiin vuonna 2021 Venäjältä noin 34 %. Luku sisältää öljyn, kaasun, sähkön ja hiilen tuonnin.
Suomessa käytetystä maakaasusta jopa yli 90 % tuli Venäjältä ennen sotaa. Myös raakaöljystä suurin osa oli peräisin Venäjältä, tilaston mukaan noin 80–90 %. Osa sähkön ja hiilen tuonnista oli myös Venäjältä, mutta näiden osuus oli pienempi.
Kuten luvut kertovat, ennen hyökkäyssotaa Venäjältä tuodun energian merkitys Suomen energiasektorilla oli valtava. Sodan seurauksena Suomi lopetti venäläisen kaasun ja sähkön tuonnin keväällä 2022, ja korvasi venäläisten öljytuotteiden tuonnin muilla lähteillä hyvin nopeasti sodan ensimmäisinä kuukausina. Suomessa selvittiin todella nopeasti voimakkaasta riippuvuudesta Venäjän energiantuotantoon.
Energiahuolto on silti toiminut. Sähkö on riittänyt – ainakin toistaiseksi. Suunnitellut datakeskukset tuovat oman haasteensa sähkön riittävyyteen. Poikkeustilanteet, kuten kova pakkanen, vähäinen tuuli ja voimalaitosviat aiheuttavat energiatasapainoon haasteita. Joskus tuulivoimalat jäätyvät pakkasessa, eivätkä ne tietenkään tuota sähköä tyynessä säässä. Sään vaihdellessa, pörssisähkön hinta vaihtelee voimakkaasti.
MUTTA - näin nopeaa irtaantumista Venäjän energiatuonnista, voidaan pitää vähintäänkin menestystarinana - jopa kahdeksantena ihmeenä. Joskus irtaantumista pidetiin nimittäin mahdottomuutena. Nyt se oli pakko tehdä. Sanotaan, että pakko keksii keinot. Äärimmäisessä tarpeessa ihminen keksii luovia ratkaisuja.
Kovaan pakkaseen pitää varustautua lämpimällä vaatetuksella. Tämän tietää jokainen. Minulle ulkoilu ei ole koskaan ollut kiinni siitä, minkälainen sää on ulkona. Tapaan sanoa, että se on vain varustekysymys. Satoi tai paistoi, oli hellettä tai pakkasta, aina mennään.
Nykyisin on saatavissa todella hyviä ulkoiluasusteita säähän kuin säähän. Parasta on se, että varsin tasokkaita ulkoiluvaatteita voi löytää edullisesti, varsinkin kun muistaa hyödyntää talven alennusmyynnit.
Valitettavasti nuorisomuoti ei suosi lämpimimpiä vaihtoehtoja. Pipot, karvalakit, rukkaset, toppahousut ja tuhdit talvikengät eivät ole ”cool”. Vaatetuksessa mennään massamuodin mukana, vaikka nilkat paljaina - paleli tai ei.
Kun tekee hyvää, se tekee hyvää. Vapaaehtoistyötä tarvitaan. Kyseessä voi olla joku yksittäinen tapahtuma tai joku vakiintunut toiminta, jossa vapaaehtoiset tekevät merkittävää työtä vuodesta toiseen.
Itselläni on ollut pitkään mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä. Viimeiset viisi vuotta olen saanut hoitaa Suomen Syöpäyhdistys ry:n valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävää. Se antaa minulle paljon enemmän kuin ottaa, vaikka esimerkiksi kokousmatkoja Helsinkiin kertyy vuodessa kymmeniä. Syöpäjärjestöissä luottamushenkilöille ei makseta kokouspalkkioita eikä muitakaan palkkioita. Matkakulut korvataan. Matkojen takaa, kun tullaan, niin toki suuhunpantavaa on tarjolla. Rahan takia näitä töitä ei siis tehdä. Näitä tehdään rakkaudesta lajiin.
Haluankin tässä yhteydessä kannustaa kaikkia lähtemään mukaan johonkin vapaaehtoistyöhön, kukin omien voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan. Halukkaita on nykyisin liian vähän. Tehtäviä löytyy vaikkapa urheilun, musiikin, erilaisten kansalaisjärjestöjen, asuntoyhtiöiden ja vastaavien parista. Ei muuta kuin rohkeasti mukaan.
Jukka Moilanen,
kaupunginjohtaja (el.)


