Kel­tai­sek­si ra­pa­tun ker­ros­ta­lon ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta osuus­pan­kin ton­til­ta nä­kyi­vät mo­lem­mat Po­mar­kun kes­kus­tan kou­lut. Ala-as­teen suun­taan kat­sel­les­sa­ni en sie­lu­ni sil­min näh­nyt niin­kään luok­ka­huo­net­ta tai kou­lun pi­haa, vaan enim­mäk­seen pie­nen mut­ta hie­non, ja mi­nul­le tär­ke­än lii­kun­ta­sa­lin. Len­to­pal­lo­har­ras­tus tem­pai­si mi­nut jo nuo­re­na mu­kaan­sa vä­hin­tään yh­tä suu­rel­la voi­mal­la kuin jal­ka­pal­loi­lu­kin.