Apos­to­lien te­ko­jen 10. lu­vus­sa ker­ro­taan roo­ma­lai­ses­ta sa­dan­pää­mies Cor­ne­liuk­ses­ta, joka oli hurs­kas mies, har­joit­ti hy­vän­te­ke­väi­syyt­tä ja ru­koi­li ala­ti Ju­ma­laa. Vaik­ka hän eli moit­tee­ton­ta elä­mää, jo­ta­kin tun­tui puut­tu­van. Ju­ma­li­nen elä­mä ei tuo­nut tur­vaa ja sy­dä­men rau­haa. Kor­ne­liuk­sel­ta puut­tui toi­vo, et­tä hän oli­si mat­kal­la koh­ti tai­vas­ta. Ju­ma­la oli an­ta­nut hä­nel­le he­rän­neen tun­non.