Noormarkussa sotaveteraaniperinnettä vaalitaan jatkossa Tammenlehvän perinneyhdistyksen toimesta
Lähivuosina yhä useampi sotaveteraaniyhdistys lakkaa veteraanien poistuttua, ja toiminta siirtyy sotaveteraaniperinnettä vaaliville Tammenlehvä-yhdistyksille ympäri maata. Näin on tapahtunut myös Noormarkussa.
Pauliina Vilpakka
Noormarkku
Sotaveteraaniperinteen vaalimisessa ollaan siirtymässä uuteen aikaan. Noormarkun viimeinen tunnuksen omaava sotaveteraani Kauko Kaapeli sai kutsun viimeiseen iltahuutoon syksyllä 2021. Samalla alkoi häämöttää tien pää myös Noormarkun Sotaveteraanit ry:lle, jonka sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenistössä on oltava myös sotaveteraaneja. Nyt kun heitä ei enää ole, yhdistys sellaisenaan lopetti toimintansa viime maaliskuussa talvisodan päättymispäivänä.
Sotaveteraaniperinteen vaaliminen ja toiminta kuitenkin jatkuu uuden nimen alla. Noormarkun Sotaveteraanit ry:n viimeisin puheenjohtaja Pasi Rainiola on ollut käynnistelemässä Tammenlehvän Noormarkun perinneyhdistys ry:n toimintaa. Tammenlehvä on symboli, joka myönnettiin rintamalla taistelleille sotilaille. Tammenlehvän perinneyhdistystoimintaa on ollut valtakunnallisesti olemassa jo pitkään. Lähivuosina yhä useampi sotaveteraaniyhdistys lakkaa veteraanien poistuttua, ja toiminta siirtyy sotaveteraaniperinnettä vaaliville Tammenlehvä-yhdistyksille ympäri maata.
Tammenlehvän Noormarkun perinneyhdistyksen toiminta alkoi jo viime vuonna, jolloin ensimmäistä kertaa kansallisena veteraanipäivänä laskettiin havuseppeleet sankarihautamuistomerkeille perinneyhdistyksen toimesta. Vanhan yhdistyksen kannattajajäsenet ovat saaneet halutessaan siirtyä uuteen yhdistykseen, ja yhdistyksen jäseneksi toivotaan liittyväksi yhä myös sotaveteraanien leskiä. Mukaan toivotaan myös uusia ihmisiä, varsinkin toimintaan osallistumisesta kiinnostuneita.
Tammenlehvän Noormarkun perinneyhdistyksen tehtäviin kuuluu seppeleenlaskutilaisuuksiin osallistumisen lisäksi sotaveteraanien leskien tukeminen ja sotaveteraaneista kertominen muun muassa kouluissa.
Yksi yhdistyksen näkyvimmistä tehtävistä on osallistuminen neljästi vuodessa seppeleenlaskutilaisuuksiin ja lippulinnaan, eli eri yhdistysten muodostamaan lippukulkueeseen, joka kulkee jumalanpalveluksen jälkeen sankarivainajien muistomerkille. Seppeleenlaskutilaisuuksiin osallistutaan talvisodan päättymispäivänä, Kansallisena veteraanipäivänä, Kaatuneiden muistopäivänä ja Itsenäisyyspäivänä. Havuseppeleet lasketaan aina Noormarkun ja Lassilan sankarihautamuistomerkeille, jonka lisäksi kansallisena veteraanipäivänä ja Talvisodan päättymispäivänä lasketaan kukkalaite veteraanikivelle.
Merkittävä osuus perinneyhdistyksen toiminnassa on myös reserviläisillä. Rainiola kertoo, että he ovat olleet kantava voima ja merkittävä tekijä yhdistyksen perustamisessa ja toiminnassa, varsinkin seppeleenlaskutilaisuuksissa lippulinnassa ja sankarihautojen kunniavartioissa. Tärkeä kumppani on myös Noormarkun seurakunta, joka on osapuolena seppeleenlaskuissa sankarihautamuistomerkeille.
Tammenlehvän Noormarkun perinneyhdistyksen tehtäviin kuuluu myös tukea sotaveteraanien leskiä, joille on esimerkiksi kustannettu jalkahoitoja paikallisen palveluntarjoajan palveluna. Leskien ja muiden jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään myös illanviettoja, retkiä ja muita tilaisuuksia. Toiminnan rahoittamiseksi ensiarvoisen tärkeää on Porin kaupungin myöntämä tuki, jota anotaan vuosittain.
Perinneyhdistyksen tehtäviin kuuluu myös sotaveteraaneista kertominen muun muassa kouluissa, joilla niilläkin on velvoite ylläpitää veteraaniperinnettä. Lisäksi Noormarkun Sotaveteraanit ry on kustantanut historiateoksen Yhdessä vaikeina vuosina – Noormarkun Sotaveteraanit ry 1979 – 2023.
Rainiolasta on tullut sotaveteraaniperinteen vaalija tuffansa Veini Rainiolan kautta. Veini Rainiola (1923-2004) osallistui talvisotaan jo alaikäisenä sotilaspoikana kotirintamalla, muun muassa vartiointitehtävissä. Sodan jälkeen hän oli myös perustamassa Noormarkun Sotaveteraanit ry:tä 80-luvun alussa ja hankkimassa kylälle veteraanikiveä, joka paljastettiin vuonna 1991. Yhdistyksen alkuvuosina Noormarkussa oli parhaimmillaan reilut 200 sotaveteraania.
Entä mitä sotaveteraaniperinne opettaa nykyajan ihmisille? Rainiolan mieleen tulevat ensimmäisenä arvot:
– Ne ovat koti, uskonto ja isänmaa. Veteraaneilta on peritty myös sitkeys, periksiantamattomuus ja yhteen hiileen puhaltaminen, josta puhutaan myös talvisodan henkenä. Silloin oli kova pakkastalvi, kun sota syttyi. Itärajalla oltiin kovissa oloissa, mutta samalla yhteishenki kasvoi yhteistä vihollista vastaan, Rainiola sanoo.