Tä­nään 13. maa­lis­kuu­ta vie­te­tään Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen muis­to­päi­vää. Noor­mark­ku­lai­nen Ant­ti Kos­ki­nen on teh­nyt Tal­vi­so­dan kes­kei­sis­tä ta­pah­tu­mis­ta koos­teen, jonka jul­kai­sem­me ko­ko­nai­suu­des­saan:

Muis­tel­laan Tal­vi­so­taa päh­ki­nän­kuo­res­sa

Lie­nee so­pi­va het­ki päh­ki­nän­kuo­reen pu­ris­te­tun muis­te­lon avul­la pa­laut­taa mie­liin tal­vi­so­dan ai­kaa. Tal­vi­so­ta al­koi 30.11.1939 ja päät­tyi 13.3.1940 eli ta­san 85 vuot­ta sit­ten. Itäi­nen naa­pu­rim­me, sil­loi­nen Neu­vos­to­liit­to tuli voi­mal­la yli ra­jan il­man so­dan­ju­lis­tus­ta. Esi­ma­kua oli saa­tu jo 26.11. kuu­lui­sien MAI­NI­LAN LAU­KAUS­TEN muo­dos­sa, joi­ta Naa­pu­ri väit­ti suo­ma­lais­ten am­pu­mik­si. Tätä edel­si

NEU­VOT­TE­LU­VAI­HE

Bal­ti­an maat, Viro, Lat­via ja Liet­tua oli­vat jo tai­pu­neet Neu­vos­to­lii­ton vaa­ti­muk­siin alu­e­luo­vu­tuk­sis­ta. Neu­vos­to­lii­ton dik­taat­to­ri STA­LIN esit­ti myös Suo­mel­le neu­vot­te­lu­kut­sun Mos­ko­vaan. Neu­vot­te­lu­ja käy­tiin Mos­ko­vas­sa kol­mes­sa eri vai­hees­sa. Val­ti­o­neu­vos J.K.Paa­si­ki­vi ni­met­tiin Suo­men puo­lel­ta neu­vot­te­lu­jen joh­ta­jak­si. Neu­vot­te­lut he­rät­ti­vät vah­vaa le­vot­to­muut­ta Suo­mes­sa.

Suo­mea vaa­dit­tiin luo­vut­ta­maan Suo­men­lah­den suu­ret saa­ret ja osan Kar­ja­lan kan­nas­ta sekä vuok­ra-alu­ee­na so­ti­las­tu­ki­koh­dan Han­gos­ta. Osit­tain ol­tiin val­mii­ta täs­sä pak­ko­ra­ko­ses­sa luo­vu­tuk­siin, mut­ta Han­gon alu­een vuok­raa­mis­ta pi­det­tiin lii­an pit­käl­le me­ne­vä­nä su­ve­re­ni­tee­tin louk­kauk­se­na. Alue on ty­kin­kan­ta­man pääs­sä Hel­sin­gis­tä!

Sa­ma­nai­ki­ses­ti Mos­ko­van neu­vut­te­lu­jen ai­ka­na TUK­HOL­MAS­SA pi­det­tiin Poh­jo­lan val­ti­on­pää­mies­ten ko­kous. Pre­si­dent­ti Kyös­ti Kal­lio sai osak­seen sy­lin­täy­del­tä sym­pa­ti­aa, mut­ta pa­la­si ko­tiin tyh­jin kä­sin. SUO­MI OLI YK­SIN!

SO­DAN­JOH­TO toi­mi mar­salk­ka Man­ner­hei­min joh­dol­la vii­saas­ti pa­ne­mal­la pys­tyyn YH:n eli yli­mää­räi­set ker­taus­har­joi­tuk­set. Se tar­koit­ti sitä, et­tä käy­tän­nös­sä koko re­ser­vi, n. 300.000 al­le 40-vuo­ti­ais­ta kut­sut­tiin yli­mää­räi­siin ker­taus­har­joi­tuk­siin. Käy­tän­nös­sä­hän täl­lai­nen oli täy­del­li­nen LII­KE­KAN­NAL­LE­PA­NO.

Se vaan naa­mi­oi­tiin ker­taus­har­joi­tus­ten ni­mel­lä. Kou­lu­tuk­sen jäl­keen jou­kot si­joi­tet­tiin koko itäi­sen ra­jan pi­tuu­del­ta ase­miin.

Kun Naa­pu­ri sit­ten 30.11. hyök­kä­si yli ra­jan, se tör­mä­si vah­vaan vas­tus­tuk­seen ja koki val­ta­via ja mu­ser­ta­via tap­pi­oi­ta.

STA­LI­NIN SUUN­NI­TEL­MA kai­ke­ti oli mie­hit­tää koko Suo­men alue ja aset­taa Suo­mi vä­hin­tään sa­maan ruo­tuun Bal­ti­an mai­den kans­sa. Se tar­koit­ti sitä, et­tä uu­sia jouk­ko­ja so­ta­ko­nei­neen tuli ry­ti­näl­lä tu­hou­tu­neit­ten ti­lal­le ja tä­män jat­ku­es­sa Suo­men

so­dan- ja val­ti­o­joh­to pyr­ki­vät no­pe­as­ti saa­maan rau­han­neu­vot­te­lut käyn­tiin. Pi­det­tiin pie­ne­nä ih­mee­nä, et­tä Sta­lin hy­väk­syi neu­vot­te­lut. Yk­si ar­vio mui­den jou­kos­sa on se, kun en­nen so­dan al­kua Bri­tan­nia ja Rans­ka il­moit­ti­vat, et­tä jos Suo­men ti­lan­ne näyt­tää joh­ta­van so­taan, nämä maat tu­le­vat Suo­men avuk­si. Apu ei eh­ti­nyt, kun sota jo lop­pui kes­tet­ty­ään 105 vrk. Mut­ta jot­kut ta­hot ar­ve­li­vat Sta­li­nin ajat­tel­leen, et­tä jos sota jat­kuu, niin Bri­tan­nia ja Rans­ka liit­ty­vät lu­pauk­sen­sa mu­kai­ses­ti sii­hen ja Sta­lin ei sii­nä maa­il­man ti­lan­tees­sa voi­nut ku­vi­tel­la­kaan, et­tä Neu­vos­to­liit­to oli­si so­ta­ti­las­sa Bri­tan­ni­an ja Rans­kan kans­sa?

RAU­HAN­NEU­VOT­TE­LUT MOS­KO­VAS­SA aloi­tet­tiin no­pe­as­ti. Neu­vos­to­liit­to löi eh­dot pöy­tään. Niis­sä ei pal­jon ol­lut neu­vo­tel­ta­vaa. Suo­men ase­ma oli niin tu­ka­la. Eh­dot hy­väk­syt­tiin sel­lai­se­naan, vaik­ka joi­tain so­ra­ää­niä Hel­sin­gis­tä kyl­lä kuu­lui Mos­ko­vaan as­ti.

EH­DOT ja PÄÄ­TÖK­SET alu­e­luo­vu­tuk­sis­ta oli­vat:

-Kar­ja­lan kan­nas, (Vii­pu­ri ja Kä­ki­sal­mi)

-Laa­to­kan Kar­ja­la, (Sor­ta­va­la)

-Sal­lan-Kuu­sa­mon alue

-Osa Ka­las­ta­ja­saa­ren­toa Pet­sa­mos­ta

-Suo­men­lah­den ul­ko­saa­ret ( Suur­saa­ri, Ty­tär­saa­ri, La­van­saa­ri ja Seis­ka­ri)

Luo­vu­tet­ta­vien alu­eit­ten pin­ta-ala oli yht. 35.000 km2

-Han­gon vuok­raus 30 vuo­dek­si.

Neu­vot­te­lut käy­tiin pää­mi­nis­te­ri Ris­to Ry­tin ja val­ti­o­neu­vos Paa­si­ki­ven joh­dol­la.

Suo­mi oli pol­vil­laan, mut­ta ei an­tau­tu­mas­sa.

EVAK­KO­TIEL­LE jou­tui läh­te­mään 430,000 me­ne­tet­ty­jen alu­eit­ten asuk­kia.

Tuos­sa edel­lä tu­lin ke­hais­seek­si so­dan­joh­don toi­min­taa YH:n to­teut­ta­mi­ses­sa. Maan HAL­LI­TUK­SEN TOI­MIN­NAS­TA ei kai­ke­ti voi ai­van sa­maa sa­noa. Joit­ten­kin mi­nis­te­rien toi­min­ta oli ai­ka­lail­la ky­see­na­lais­ta. Täl­lai­sen joh­to­pää­tök­sen voi teh­dä, kun vil­kai­see Paa­si­ki­ven päi­vä­kir­jo­ja. Esi­merk­ki!

Paa­si­ki­vi neu­vot­te­li pres. Kyös­ti Kal­li­on kans­sa so­ta­ti­lan­tees­ta sen al­ka­mis­päi­vä­nä 30.11.39. Kes­kus­te­lu meni yk­sit­täis­ten mi­nis­te­rien työs­ken­te­lyyn so­taan liit­ty­en.

PÄI­VÄ­KIR­JA­MER­KIN­TÄ: "Kri­tee­ra­sin ko­vas­ti Erk­koa.(El­jas Erk­ko oli ul­ko­mi­nis­te­ri). Hän on ko­ke­ma­ton, hä­nel­lä ei ole riit­tä­väs­ti tie­to­ja. Hän on "ko­vas­ti it­te­än­sä täyn­nä".Ei neu­vot­te­le muit­ten kans­sa, vaan luu­lee it­te ym­mär­tä­vän­sä kaik­ki pa­rai­ten. Nyt Erk­ko on joh­ta­nut maan tä­hän haak­si­rik­koon. Hän on ke­vyt­mie­li­sen op­ti­mis­ti­nen. Pu­huu ai­na, et­tä on "pi­det­tä­vä pää kyl­mä­nä". Kyl­lä-mut­ta se kyl­mä pää ei saa ol­la tyh­jä. Siel­lä pi­tää ol­la aja­tuk­sia.

Ja löy­tyy so­ta­his­to­ri­as­ta sel­lai­nen­kin mer­kin­tä, kun Hel­sin­kiin ti­pah­te­li­vat en­sim­mäi­set pom­mit, niin jot­kut mi­nis­te­rit juok­si­vat val­ti­o­neu­vos­ton lin­nan pi­hal­la ole­vien hal­ko­pi­no­jen vä­liin pii­loon!!?

Täl­lai­nen edes­vas­tuu­ton ja vaa­ral­li­nen ti­lan­ne pu­ret­tiin no­pe­as­ti: Pää­mis­te­ri Ca­jan­der sai läh­teä, ti­lal­le tuli Ris­to Ryti ja ul­ko­mi­nis­te­ri Er­kon ti­lal­le tuli Väi­nö Tan­ner.

Paa­si­ki­vi oli tai­ta­va neu­vot­te­li­ja, hyvä or­ga­ni­saat­to­ri, asi­an­tun­te­mus­ta laa­jas­ti omaa­va jne. Sik­si oli oi­val­lis­ta, et­tä hän is­tui sal­kut­to­man mi­nis­te­rin pos­til­la, mis­tä voi hel­pos­ti tart­tua asi­aan kuin asi­aan. Hän oli kuin "jo­ka­pai­kan höy­lä" hy­vin po­si­tii­vi­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Hä­nen sa­nan­sa pai­noi.

Pa­la­taan vie­lä siir­to­lais­ten tu­loon tän­ne ja ni­men omaan Noor­mark­kuun. Se oli rik­kaus. Tääl­lä pe­rus­noor­mark­ku­lai­set ve­ti­vät kar­heel­la MÄÄ JA SÄÄ- nuo­til­la. Uu­det tu­lok­kaat toi­vat rin­nal­le kau­niin har­moo­ni­sen MIE JA SIE. Ja paik­ka­kun­nan päi­vit­täis­tä elä­mää he täy­den­si­vät mo­nel­la tar­peel­li­sel­la toi­min­nal­la ai­na ur­hei­lu­kil­pai­lu­ja myö­ten.

LO­PUK­SI vie­lä voi­ma­hah­mo Paa­si­ki­ves­tä. Kun tal­vi-, jat­ko- ja La­pin so­dat oli käy­ty, Paa­si­ki­vi va­lit­tiin ta­sa­val­lan pre­si­den­tik­si v. 1946 ja jat­koon v.1950. Kau­si päät­tyi 1956, mis­tä al­koi Kek­ko­sen ai­ka. To­den­nä­köi­ses­ti oli kyse Paa­si­ki­ven jää­hy­väis­pu­hees­ta pre­si­dent­ti­nä, jos­ta ra­di­o­pu­het­ta kuun­nel­les­sa­ni muis­tan, kun hän sa­noi, et­tä "tu­le­vat eri­mie­li­syy­det Naa­pu­rin kans­sa on hoi­det­ta­va ky­näl­lä ei­kä aseel­la".

ANT­TI KOS­KI­NEN

Noor­mark­ku

Edel­lä esi­tet­ty ko­koil­tu oman muis­tin li­säk­si mm. Wi­ki­pe­di­as­ta ja Paa­si­ki­ven pv-kir­jas­ta 30.11.39.