Lievästi vihreää
Hyvinvointialueen palveluverkko on ollut tämän viikon suurin puheenaihe. Maanantaina julkaistu esitys vie pieniltä kunnilta lähes kaiken, eivätkä isotkaan ole suojassa.
Ulvilan osalta suunnitellaan perusterveyden palvelujen yhdistämistä Itä-Porin kanssa. Kuitenkaan ei vielä ole tarkempaa selvyyttä siitä, toimisivatko sote-palvelut silloin kumman kaupungin alueella. Viesti on kuitenkin positiivissävytteinen, varsinkin jos sote-palvelut tarjottaisiin alueen asukkaille Ulvilan kuntarajojen sisäpuolella. Hyvinvointialueella ei niin sanotusti tunneta kuntarajoja. Mikään ei kuitenkaan ole vielä varmaa, mutta ehkäpä Ulvilassa voidaan ajatella soten kääntyneen varovasti plussan puolelle. Kaikkea ei ainakaan lakkauteta, vaikka vuodeosasto kaupungista keskittämisten takia siirtyisikin pois.
Hyvinvointialue on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Toisaalta hyvinvointialue on pilotoimassa alueelle uudenlaista liikkuvaa yksikköä, joka tarjoaisi sote-palveluita asukkaille. Uusista kehittyvistä palveluista ollaan tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan ne eivät kuitenkaan tarjoa samanlaista turvaa kuin paikallinen lähiyksikkö tarjoaisi.
Hyvinvointialueen päättäjät ovat kovilla. Säästöjä pitää saada miljoonaluokassa aikaan eikä vain seuraavan vuoden vaan vuosikymmenen ajan. Mutta miksi julkaistussa selvityksessä ei ole laskettu kustannusten ja säästöjen vaikutuksia? Lisäksi palvelut pitää turvata tasapuolisesti kaikille. Väestö ikääntyy ja vähenee. Kustannuksia syntyy koko ajan enemmän, mutta tulovirrat pienenevät. Yhtälö on mahdoton, joten jotain on tehtävä.
Varmasti tässä vaiheessa suurin osa kansasta on kyllästynyt seuraamaan hyvinvointialueiden pystytystä, kuntalaisten syvien rivien mielestä, on rakennettu suuri hallintohimmeli, jossa on paljon päättävää työvoimaa, ja tekevät kädet on unohdettu. Jännitetään sitä, miten käy, jos itse sairastuu.