Vain yksi hätänumero
Suomessa on jo pitkään ollut vain yksi hätänumero, 112. Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä tilanteissa, joissa paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia kuten poliisia, ensihoito tai pelastuslaitosta ja sosiaalitoimea.
Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat puheluihin ja ohjaavat soittajaa sekä kutsuvat paikalle tarvittavan henkilöstön sekä auttavat soittajaa toimimaan oikein. Tärkeintä on kuunnella ja vastata päivystäjän kysymyksiin.
Monelle hätänumeroon soittaminen on korkean kynnyksen takana, onhan meitä varoiteltu siitä, että turhaan sinne ei saa soittaa, mikä on tietenkin ihan maalaisjärjellä ajateltuna oikein. Mutta milloin hätä tai tilanne ovat sellaisia, että oikea osoite on hätänumero. Aiemmin käytössä oli myös poliisin oma numero, johon varmasti oli matalampi kynnys soittaa.
Ulvilan itsensäpaljastajan tapauksessa oikea osoite olisi ollut soittaa hätänumeroon. Mutta tällaisessa tilanteessa nousee ajatuksiin myös se asia, että soittamalla saattaa viivästyttää jonkun toisen hädässä olevan henkilön avunsaantia.
Varsinkin tällaisessa tilanteessa, jossa tapahtuma on jo ohi, on erittäin hankala tietää, mitä pitäisi tehdä. Kuten poliisin tiedottaja kertoo, oikea puheluosoite on hätänumero. Puhelun voi tehdä myös vanhempi ja vaikka tilanne olisi jo jollain tavalla ohi tai ratkennut.
On hyvin ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Kuten juttua varten haastateltu isä kertoo, hän sai poliisilta soittaessaan erilaisen vastauksen, jonka mukaan sähköinen rikosilmoitus oli oikea tapa, vaikka pienen viiveen takia se ei heti lähtenytkään tutkintaan.
Hätäkeskuksen verkkosivuilla kehotetaan seuraavaa: Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita silloin hätänumeroon 112. Soita itse, jos voit. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi pahimmillaan viivästyttää avun paikalle tuloa.
Hätänumeroa ei kuitenkaan saisi käyttää niin sanotusti vaikkapa sääpalveluna tai muuna juttuluurina. Senhän sanoo jo maalaisjärkikin. Juuri muutama viikkohan sitten hätänumero ruuhkautui soitoista, joissa kyseltiin ja ihmeteltiin varoitellusta kesämyrskystä, jonka piti iskeä voimalla Suomeen. Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.
Hätäkeskuslaitoksen sähköpostiosoitteisiin ei voi tehdä hätäilmoitusta.
Hädän hetkellä apua pitää uskaltaa soittaa.