Ensi syksynä lukiosta valmistuvan Rebecca Nelimarkan unelma-ammattiin ei voi opiskella, vaan menestys täytyy ansaita
Ulvilalainen keihäänheittäjälupaus rakastaa urheilua ja haluaa nähdä, mihin asti rahkeet riittävät.
Pauliina Vilpakka, Ulvila
18-vuotiaalla ulvilalaisella keihäänheittäjällä Rebecca Nelimarkalla pahin koulurutistus on jo takana. Hän kirjoitti Porin lukiossa viime syksynä kaksi ainetta ja tänä keväänä kolme. Enää yksi jäi ensi syksyyn. Yo-lakin hän saa painaa päähänsä joulukuussa.
Nelimarkka on suhtautunut kouluun omien sanojensa mukaan ”löysin rantein”. Hän on huolehtinut siitä, että koulujutut on hoidettu ja tarvittavat tiedot opittu, mutta asia, johon hän haluaa antaa täydet panoksensa on urheilu. Seuraavaksi nuoren naisen täytyisi kuitenkin miettiä tulevaisuuden ammattiopintoja, jotka pitäisi pystyä hoitamaan kilpaurheilun ohessa joustavasti ja voisivat mieluiten liittyä liikuntaan. Mutta se on vain B-suunnitelma. Hänen oikeisiin ammatillisiin unelmiinsa ei voi opiskella, vaan menestys täytyy ansaita.
– En mitenkään opiskelua vihaakaan, mutta rakastan urheilua, ja haluan kokeilla minne asti rahkeet riittävät. Eniten haluaisin urheilusta ammatin, Nelimarkka kertoo.
Asenne puoltaa pyrkimystä, sillä Nelimarkkaa ei haittaa viettää isoa osaa ajastaan treeneissä. Se, että malttaisi lepopäivinä levätä on mieluumminkin hänen haasteensa.
– Ei tunnu koskaan siltä, että ”plääh, kun pitää lähteä treenaamaan”. Olen mieluumminkin aina sillä fiiliksellä, että ”joko lähdetään?”
Nuori urheilija tietää jo omakohtaisesta kokemuksesta, että menestys vaatii todella kovaa työtä, mutta on myös ihan valmis tekemään sen.
– Kun nauttii jostain, sitä on kiva tehdä. Ja kun jotain on kiva tehdä, sitä tekee paljon, ja sitten siinä alkaa pärjäämäänkin. Se on sama, jos haluaa lääkäriksi: silloin pitää opiskella paljon. Urheilussa pitää vain treenata paljon.
Huhtikuussa koittaa treenileiri Portugalissa, jonne Nelimarkka lähtee valmentajansa Samu Myllymaan ja toisen paikallisen urheilijan kanssa. Kaksiviikkoisella treenileirillä nostetaan kunto huippuunsa kauden avausta varten. Portugalin lämmössä päästään heittämään ulkokentällä, kun samaan aikaan Suomessa kentät ovat vielä talven jäljiltä huonossa kunnossa.
Huhtikuussa Nelimarkka suuntaa treenileirille Portugaliin, jossa kunto nostetaan huippuunsa kauden avausta varten. Kuva: Pauliina Vilpakka
Treenileirillä harjoitellaan heittojen lisäksi monipuolisesti myös esimerkiksi lihaskuntoa, hyppyjä ja juoksua. Nelimarkka kokee vahvuudekseen, että hän treenaa monipuolisesti, eikä laske liikaa pelkän hyvän heittokäden varaan. Se on tärkeää siksikin, että kroppa pysyisi kunnossa.
– Keihäänheitto on niin repivä laji. Viime vuonna Nuorten MM-kisoissa Perussa taisin olla ainoita heittäjiä, jolla ei ollut kyynärpää- tai selkätukea, hän kertoo.
Suomeen paluun jälkeen levätään, ja sitten koittaa kauden avaus. Tulevan kauden kohokohta Noormarkun Nopsaa edustavalle Nelimarkalle ovat Nuorten EM-kisat Tampereella. Kotikisoissa on erityisesti tärkeää, ettei niistä anneta päänahkaa kroatialaiselle kilpasiskolle, joka on viime vuosina heittänyt jo kaksissa tärkeissä kisoissa pidemmälle vain alle puolen metrin erolla. Nelimarkka haluaa EM-kisoissa päästä vähintään mitaleille. EM-kisapaikka on hänelle tarjolla myös kuulantyönnössä, mutta hän ei ole vielä päättänyt kisaako yhdessä vai kahdessa lajissa.
Tulevan kesän kohokohtiin lukeutuvat myös Kalevan kisat elokuussa. Niissä Nelimarkka sijoittui viime vuonna neljänneksi, vaikka oli melkeinpä kymmenisen vuotta muita nuorempi.
Nelimarkkaa ei haittaa viettää isoa osaa ajastaan treeneissä. Kuva: Pauliina Vilpakka
Nelimarkka heittää nykyään naisten keihästä. Se sopii pitkän urheilijan käteen paremmin kuin lyhyempi nuorten keihäs, ja tämä näkyy myös tuloksissa: Viime vuoden Kuortane Gamesissa hän paransi ennätystään huikealla neljällä metrillä. Uudet ennätyslukemat ovat 56,70.
Nelimarkan kisahermot kestävät isoissakin kisoissa. Hän jännittää pahimmat jännityksensä pois kisoja edeltävänä iltana, mutta paikan päällä ei enää jännitä. Paljon kisannut Nelimarkka uskoo, että siihen ovat syynä rutiini ja kova luotto omaan itseensä.
Jos joku toinen heittää pitkälle, tulee vain sellainen innostunut olo, että ”no niin, tästä saadaan hyvä kisa aikaiseksi”. Itseluottamus tulee varmaan treeneistä, koska tiedän, että olen ainakin tehnyt asian eteen kaiken minkä pystyn.