Pau­lii­na Vil­pak­ka

Noor­mark­ku

Noor­mar­kun Kan­kaal­le tu­le­van TNT-teh­taan pii­rus­tuk­set ovat suun­nit­te­li­joi­den työ­pöy­dil­lä. Vii­den­kym­me­nen heh­taa­rin tont­ti si­joit­tuu Poos­jär­ven ja Noor­mar­kun kes­kus­tan vä­li­maas­toon, noin kol­men ki­lo­met­rin pää­hän Noor­mar­kun kes­kus­tas­ta. Si­jain­ti on met­sän sii­mek­ses­sä, ei­kä sin­ne näy Par­ka­non­tiel­tä. Par­hail­laan ton­til­la ovat käyn­nis­sä luon­to­sel­vi­tyk­set ja maa­pe­rä­tut­ki­muk­set. Ra­ken­nut­ta­ja Oy For­cit Ab suun­nit­te­lee lait­ta­van­sa lu­pa­ha­ke­muk­set ve­tä­mään syk­syl­lä ja nii­den ai­ka­tau­lus­ta riip­pu­en al­kaa ra­ken­ta­mi­nen.

En­sim­mäi­nen po­ri­lai­nen on jo rek­ry­toi­tu rä­jäh­de­ai­ne­teh­taan pal­ve­luk­seen hank­keen tek­ni­sek­si joh­ta­jak­si ja li­sää avain­hen­ki­löi­tä rek­ry­toi­daan pik­ku­hil­jaa. Suu­rem­mat rek­ry­toin­ti­aal­lot si­joit­tu­vat vuo­siin 2026-2027 ja teh­taan tuo­tan­non on mää­rä al­kaa vuon­na 2028. For­ci­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Jo­a­kim Wes­ter­lund sa­noo, et­tä rek­ry­toin­ti­mie­les­sä rä­jäh­de­teh­das on ai­ka ta­va­no­mai­nen ke­mi­an­te­ol­li­suu­den tuo­tan­to­lai­tos, jos­sa tar­vi­taan hen­ki­lö­kun­taa mo­ni­puo­li­ses­ti truk­ki­kus­keis­ta pro­ses­si-in­si­nöö­rei­hin.

TNT eli tro­tyy­li on rä­jäh­de­ai­ne, jota käy­te­tään muun mu­as­sa ty­kis­tön- ja kra­naa­tin­heit­ti­mien am­muk­sis­sa. Noor­mar­kun teh­taal­la ei täy­te­tä am­muk­sia, vaan val­mis­te­taan ai­no­as­taan hiu­ta­le­muo­tois­ta TNT:tä. Sitä tul­laan myy­mään puo­lus­tus­te­ol­li­suu­del­le Suo­meen, EU-mai­hin ja Nato-mai­hin.

Val­ti­o­ta­sol­ta käyn­nis­te­tyn, ar­vi­ol­taan yli 200 mil­joo­nan eu­ron teh­das­hank­keen taus­tal­la on puo­lus­tus­te­ol­li­suu­den li­sään­ty­nyt TNT:n tar­ve, kun Eu­roo­pan uh­ka­ku­vat ovat muut­tu­neet Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan myö­tä. Wes­ter­lund huo­maut­taa, et­tä TNT on täl­lä het­kel­lä pul­lon­kau­la myös Uk­rai­nan puo­lus­tuk­ses­sa.

For­cit on val­mis­ta­nut TNT:tä Han­gos­sa vuo­si­na 1957-2005. Sen jäl­keen Suo­mes­sa ei ole ol­lut TNT-teh­das­ta, ja koko Eu­roo­pas­sa­kin Noor­mar­kun teh­das tu­lee ole­maan ko­ko­luo­kas­saan mer­kit­tä­vä. Wes­ter­lund ker­too, et­tä teh­das tu­lee mo­nin­ker­tais­ta­maan Suo­men huol­to­var­muu­den ja puo­lus­tus­ky­vyn esi­mer­kik­si ty­kis­tön am­muk­sien osal­ta.

– Sii­tä riit­tää Suo­men tar­pei­siin ja vie­lä liit­to­lais­mail­le­kin.

Räjähdeainetehdas tulee sijoittumaan noin kolmen kilometrin päähän Noormarkun keskustasta. Kuva: Pauliina Vilpakka

Rä­jäh­de­a­la on Suo­mes­sa vi­ra­no­mais­ten val­vo­maa toi­min­taa. Vi­ra­no­mais­sää­dök­set oh­jaa­vat myös uu­den teh­taan suun­nit­te­lua, sen tuo­tan­non ja lo­gis­tii­kan jär­jes­tä­mis­tä, sekä lait­tei­ta ja pro­ses­se­ja.

– Pro­ses­sit suun­ni­tel­laan hy­vin tar­kas­ti, kaik­ki yk­si­tyis­koh­dat käy­dään läpi ja vie­lä asen­nus­vai­hees­sa ja käyt­töö­not­to­vai­hees­sa teh­dään ris­kien­kar­toi­tuk­sia. Ope­roin­ti­vai­hees­sa rä­jäh­de­val­mis­tuk­ses­sa on hy­vin tär­ke­ää, et­tä kii­ret­tä ei saa iki­nä ol­la, Wes­ter­lund sa­noo.

Vi­ra­no­mais­ten sää­tä­mä on myös suo­ja­vyö­hy­ke, joka on Noor­mar­kun teh­taan ta­pauk­ses­sa noin yk­si ki­lo­met­ri teh­taas­ta lä­him­pään asu­tuk­seen, kiin­tei­siin työ­paik­koi­hin ja tie­hen. Suo­ja­vyö­hyk­keen tar­koi­tus on suo­ja­ta ul­ko­puo­li­sia, jos teh­taal­la ta­pah­tui­si on­net­to­muus.

Konk­reet­ti­sim­mat uh­ka­ku­vat rä­jäh­de­ai­ne­teh­taal­le ovat met­sä­pa­lot ja uk­ko­nen, jot­ka myös ote­taan huo­mi­oon jo teh­taan suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

– Var­mis­tam­me myös, et­tä alue on tur­val­li­nen, ei­kä met­sä­pa­lo voi le­vi­tä sin­ne. Teem­me usein si­säi­siä har­joi­tuk­sia ja har­joit­te­lem­me pe­las­tus­lai­tok­sen kans­sa, et­tä hen­ki­lö­kun­nal­la asi­at tu­li­si­vat sel­kä­ran­gas­ta, jos jo­tain ta­pah­tui­si.

Wes­ter­lund ker­too, et­tä rä­jäh­de­a­lal­la tur­val­li­suus on ai­na yk­kö­sa­sia kai­kes­sa mitä teh­dään ja va­kuut­taa, et­tä sitä se tu­lee ole­maan myös Noor­mar­kun teh­taal­la.

– Olem­me val­mis­ta­neet rä­jäh­tei­tä vuo­des­ta 1893 ja For­cit on Eu­roo­pan suu­rin si­vii­li­rä­jäh­tei­den val­mis­ta­ja. Täl­lä alal­la on hie­noa, et­tä myös kil­pai­li­joit­ten kes­ken ja­e­taan hy­viä käy­tän­tö­jä ja op­pe­ja tur­val­li­suu­teen liit­ty­vis­tä vir­heis­tä, jot­ta koko ala voi ke­hit­tyä.

En­tä ovat­ko esi­mer­kik­si La­pu­an pat­ruu­na­teh­taan ta­pauk­sen kal­tai­set suu­ron­net­to­muu­det ny­ky­päi­vä­nä mah­dol­li­sia, ja mitä niis­tä on opit­tu?

– Ny­ky­ai­kai­set rä­jäh­de­teh­taat ovat hy­vin, hy­vin tur­val­li­sia. Mut­ta em­me ha­lua kos­kaan ol­la hen­ki­ses­ti sel­lai­ses­sa mie­len­ti­las­sa, jos­sa ajat­te­li­sim­me, et­tä nyt tur­val­li­suus­tek­niik­kam­me ja -kult­tuu­rim­me on täy­del­lis­tä. Se oli­si huo­no merk­ki. Joka päi­vä pi­tää pyr­kiä ha­vait­se­maan kaik­kia mah­dol­li­sia poik­ke­a­mia etu­kä­teen ja puut­tu­maan nii­hin. Ai­na voi op­pia, ja ala on­kin joka vir­hees­tä op­pi­nut, Wes­ter­lund sa­noo.