Kaasmarkussakin päästään polskimaan – Ulvilan kaikki viralliset uimarannat avataan kesäkuun puolivälissä puhtaina
Jukka Vilponiemi
Ulvila
Viime kesän uintikielto Kaasmarkunjoen uimarannalla ei näyttäisi toteutuvan tänä kesänä, sillä joesta keväällä otetut vesinäytteet ovat olleet puhtaita.
– Jokiveden laatua on mitattu Kaasmarkussa kuukausittain. Alkukevään valumavesien joukossa pelloilta laski jokeen jonkin verran bakteeripitoisuuksia, mutta jo huhtikuussa veden laatu todettiin erittäin hyväksi, kertoo Ulvilan tekninen johtaja Teemu Björninen.
Toukokuun mittaustulokset eivät ole vielä tulleet. Liikunta- ja nuorisopalveluiden päällikkö Markku Nevala voi kuitenkin luvata, että kaupungin kaikki kuusi virallista uimarantaa voidaan avata 15. kesäkuuta.
Kaasmarkun lisäksi kaupungin ylläpitämät uimarannat ovat Naparanta, Pappilanlampi, Leineperi. Palus ja Koski. Ne ovat kaupungin hoidossa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Kaasmarkunjoen uimaranta on ollut pitkään ongelmallinen, ja ongelmat kärjistivät viime vuonna, kun uimaranta oli uintikiellossa lähes koko kesän veden korkean ulostepitoisuuden takia.
Joen vedestä mitattiin jatkuvasti bakteerikantoja, jotka olivat peräisin nautaeläinten ulosteesta. Erikoisena pidettiin sitä, että bakteerit olivat peräisin juuri naudan ulosteesta, koska joen varrella ei ole nautatiloja eikä muitakaan eläintiloja. Ainoaksi mahdollisuudeksi todettiin se, että jokivarren pelloille on levitetty lannoitteeksi naudan ulostetta, jota on valunut lähinnä sadevesien mukana jokeen.
Kaupunki on Björnisen mukaan yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa selvittänyt, mitä lannoitteita pelloilla käytetään.
– Eläinperäisten lannoitteiden käyttö pelloilla ei ole kielletty, Tarkoituksena on estää lannoitteiden valuminen jokeen, hän sanoi viime syksynä, kun Ulvilan kaupunki otti tavoitteekseen, että Kaasmarkun uimaranta on käytössä koko kesän.
Björnisen mukaan maanviljelijöiden kansa on käyty asiallisia keskusteluja, ja samaa mieltä on myös kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka, jolta tekninen johtaja kehotti vielä tarkistamaan, miten keskustelut viljelijöiden kanssa ovat sujuneet.
– Ongelmia ei ole ollut, Löfbacka vahvistaa.
Vedenlaadun mittaustulosten perusteella valumia on ilmeisesti saatu tukittua.
Kaasmarkunjoki on osa Harjunpäänjokea, joka lähtee virtaamaan Joutsijärvestä ensin Joutsijokena, sitten Kullaanjokena ja Kaasmarkunjokena sekä lopulta Harjunpäänjokena.
Mittaukset osoittavat, että vesi lähtee Joutsijärvestä puhtaana. Vedenlaadussa on ollut ongelmia ainoastaan Kaasmarkunjoen kohdalla.
Joen puhtaudesta huolehtimista pidetään tärkeänä muunkin kuin uimaveden takia, sillä Varsinais-Suomen ely-keskus on listannut Harjunpäänjoen kalataloudellisesti merkittäväksi uomaksi.
Kokemäenjoen alajuoksulla ja Harjunpäänjoella on elyn mukaan merkittäviä mahdollisuuksia lohen luonnonlisääntymiseen. Lohenpoikasia ja villisiikaa on Teemu Björnisen mukaan havaittu Kaasmarkussakin.
Luonnonlohen nousua helpottamaan Leineperin padolle rakannettiin muutama vuosi sitten kalaportaat, mutta niitä ei ole vielä saatu toimimaan täydellisesti.