Mar­jaa­na Pert­tu­la

Maa­ta­lou­den mer­ki­tys alu­e­ta­lou­del­le on huo­mat­ta­va, muis­tut­taa MTK-Sa­ta­kun­nan tuo­re toi­min­nan­joh­ta­ja Ter­hi Löfs­tedt. Maa­ta­lou­den pai­no­ar­vos­ta kun­nis­sa ker­too se, et­tä kaik­ki MTK-Sa­ta­kun­nan alu­een kun­nat läh­ti­vät mu­kaan MTK-Sa­ta­kun­nan ”On­nis­tu­nut omis­ta­jan­vaih­dos” -hank­kee­seen tänä syk­sy­nä.

– Kun­nat­kin ha­lu­a­vat, et­tä nii­den alu­eel­la on maa­ta­lout­ta myös tu­le­vai­suu­des­sa. Maa­ta­lous lin­kit­tyy mo­neen asi­aan. Maa­seu­dun elin­voi­ma tu­lee pe­rus­maa­ta­lou­den kaut­ta, Ter­hi Löfs­tedt sa­noo.

Ti­las­to­kes­kuk­sen (2022) mu­kaan al­ku­tuo­tan­to työl­lis­tää Sa­ta­kun­nan maa­kun­nan alu­eel­la 2 300 hen­keä ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus sa­man ver­ran, yh­teen­sä siis 4 600 hen­keä.

Huol­to­var­muus ei ole vain sii­lois­sa. Huol­to­var­muus nou­si en­tis­tä tär­ke­äm­mäk­si Uk­rai­nan so­dan ja ko­ro­nak­rii­sin myö­tä.

– Huol­to­var­muut­ta ei ole tuot­tei­den pi­tä­mi­nen vain sii­los­sa jem­mas­sa. Huol­to­var­muu­teen si­säl­ty­vät toi­mi­vat mark­ki­nat, jot­ta ti­lat pys­ty­vät jat­ka­maan maa­ta­lous­tuo­tan­toa. Maa­ta­lout­ta ja huol­to­var­muut­ta pi­tää aja­tel­la myös 10–15 vuo­den täh­täi­mel­lä, kat­soo MTK-Sa­ta­kun­nan tuo­re toi­min­nan­joh­ta­ja Ter­hi Löfs­tedt.

Hän muis­tut­taa, et­tä huol­to­var­muu­des­ta ovat vas­tuus­sa en­nen kaik­kea päät­tä­jät ja ku­lut­ta­jat. Huol­to­var­muus ei saa ol­la yk­sin maa­ta­lou­den vas­tuul­la ja mak­set­ta­va­na.

MTK-Sa­ta­kun­nan toi­min­nan­joh­ta­ja us­koo, et­tä Sa­ta­kun­ta on maa­ta­lou­den ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­den kär­ki­maa­kun­tia myös tu­le­vai­suu­des­sa. Yh­tä sel­vää on se, et­tä EU:n tu­ki­po­li­tiik­ka tu­lee muut­tu­maan. Tä­hän CAP-kau­teen (2023–2027) ei enää juu­ri voi vai­kut­taa, mut­ta vuon­na 2028 pi­täi­si al­kaa EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kan uu­si CAP-kau­si.

– En kui­ten­kaan us­ko, et­tä ko­mis­sio pys­tyy sii­hen men­nes­sä te­ke­mään pää­tök­siä, kos­ka nyt aloit­ta­neen ko­mis­si­on pi­tää en­nen oh­jel­ma­kau­den suun­nit­te­lua saa­da ka­saan mo­ni­vuo­ti­nen ra­hoi­tus­ke­hys ja oma oh­jel­man­sa. Moni asia on avoin­na. Ra­haa tar­vi­taan en­tis­tä enem­män puo­lus­tuk­seen, tek­no­lo­gi­an ke­hi­tyk­seen, il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, pa­ko­lais­ky­sy­myk­seen ja Uk­rai­nan jäl­leen­ra­ken­nuk­seen. Uk­rai­nan ja joi­den­kin pie­nem­pien mai­den tulo EU:n jä­se­nek­si vai­kut­ta­vat suun­ni­tel­miin jo nyt, vaik­ka ne to­teu­tui­si­vat siir­ty­mä­vai­heen kaut­ta vas­ta 2040-lu­vul­la, Ter­ho Löfs­tedt huo­maut­taa.

Hän muis­tut­taa, et­tä Uk­rai­nas­sa on nyt vil­je­lys­sä noin 30 mil­joo­naa heh­taa­ria, mut­ta po­ten­ti­aa­lia on ot­taa vil­je­lyyn vie­lä 10 mil­joo­naa heh­taa­ria ja te­hos­taa tuo­tan­toa, kun so­das­ta pääs­tään nor­maa­li­o­loi­hin.

– Ny­kyi­nen maa­ta­lous­tu­kien mal­li ei toi­mi, vaan maa­ta­lous­po­li­tiik­kaan tul­ta­neen te­ke­mään pe­rus­ta­vaa laa­tua ole­va uu­dis­tus. Tuot­ta­jien on saa­ta­va en­tis­tä isom­pi osa tu­lois­taan maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­ta­na mark­ki­noil­ta. Vaik­ka Uk­rai­nas­ta on nyt tul­lut vain pie­neh­kö­jä eriä maa­ta­lous­tuot­tei­ta Eu­roop­paan, on se­kin jo saa­nut mark­ki­noi­ta se­kai­sin, to­te­aa Ter­hi Löfs­tedt.

Hä­nen mu­kaan­sa oli­si tär­keä en­na­koi­da tu­le­vaa. Suo­ma­lai­ses­sa maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­des­sa pi­täi­si löy­tyä yh­tei­nen sä­vel, suo­ma­lai­sen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non mal­li ja vas­tuul­li­suus. Hän muis­tut­taa tuot­ta­jia myös omien tuot­ta­ja­or­ga­ni­saa­ti­oi­den pe­rus­ta­mis­mah­dol­li­suu­des­ta. Tuot­ta­ja­or­ga­ni­saa­tio on tie­tyn maa­ta­lous­tuot­teen tuot­ta­jien omas­ta aloit­tees­taan pe­rus­ta­ma yh­teen­liit­ty­mä, jon­ka ta­voit­tee­na on vah­vis­taa tuot­ta­jien ase­maa mark­ki­noil­la.

– Al­ku­tuo­tan­to ja jat­ko­ja­los­tus pi­täi­si saa­da ai­toon yh­teis­työ­hön myös vien­nin nä­kö­kul­mas­ta. Suo­mes­ta pi­tää vie­dä mie­luum­min jat­ko­ja­los­tei­ta kuin raa­ka-ai­nei­ta, Löfs­tedt pai­not­taa.

– Jat­ko­ja­los­tus­ta var­ten Sa­ta­kun­nas­sa on kaik­ki muu pait­si myl­ly. Myös suu­rin osa Suo­men ku­lut­ta­jis­ta on hy­vin ta­voi­tet­ta­vis­sa Sa­ta­kun­nas­ta, hän jat­kaa.

Ag­ro­lo­gi (YAMK) Ter­hi Löfs­tedt aloit­ti työt MTK-Sa­ta­kun­nan toi­min­nan­joh­ta­ja­na syys­kuun alus­sa. Ai­em­min hän toi­mi alu­e­pääl­lik­kö­nä MTK-Var­si­nais-Suo­mes­sa, jos­sa hä­nel­lä oli sa­man­suun­tai­sia vas­tuu­a­lu­ei­ta kuin ny­kyi­ses­sä teh­tä­väs­sä. Var­si­nais-Suo­mes­sa syn­ty­neel­lä ja Lou­nais-Hä­mees­sä per­heen maa­ti­lal­la asu­val­la Ter­hi Löfs­ted­til­lä on sa­ta­kun­ta­lai­sis­ta tois­tai­sek­si vain po­si­tii­vis­ta sa­not­ta­vaa. Ti­lo­ja on ke­hi­tet­ty ja uu­siin mah­dol­li­suuk­siin suh­tau­du­taan po­si­tii­vi­ses­ti.

– Sa­ta­kun­nan vil­je­li­jät ovat vaa­ti­mat­to­mal­la ta­val­la var­mo­ja omas­ta te­ke­mi­ses­tään. Sil­lä ei re­tos­tel­la, mut­ta sen ar­vo tie­dos­te­taan. Omas­ta osaa­mi­ses­ta ol­laan ter­veel­lä ta­val­la yl­pei­tä, Ter­hi Löfs­tedt ki­teyt­tää.

Hän toi­voo, et­tä vil­je­li­jät ja yh­teis­työ­kump­pa­nit ot­ta­vat ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä yh­teyt­tä, sil­lä niin saa­daan yh­des­sä vie­tyä asi­oi­ta eteen­päin.