Kuoro kuin auringon lahja
Ulvilalaisen Sunniva-kuoron pitkä historia osoittaa, että kuorolaulu kiehtoo laulajia ja kuulijoita edelleen.
Maarit Kautto
Ulvilan seurakunnan toimintana perustettu naiskuoro Sunniva täyttää 40 vuotta. Nykyään Porin seudun kansalaisopiston suojissa harrastajapohjalta toimiva kuoro on yhä aktiivinen ja katsoo uteliaasti eteenpäin.
Sunniva-kuoron perusti keväällä 1984 Ulvilassa vt. kanttorina työskennellyt Anne-Marie Grundstén. Tarkoituksena oli saada kootuksi kamarikuorotyyppinen sekakuoro, mutta paikalle saapui liuta innokkaita naislaulajia ja vain yksi mies. Niinpä perustettiin naiskuoro.
Kuoron nimi löytyi historiasta: Sunniva on Skandinaviassa käytetty naisen etunimi. Se pohjautuu muinaisenglantilaiseen nimeen Sunngifu, joka koostuu sanoista ’aurinko’ ja ’lahja’. Sunniva-nimi tunnetaan myös kirkollisesta perinteestä: Pyhä Sunniva on norjalaiskaupunki Bergenin suojeluspyhimys. Legendan mukaan hän oli 900-luvulla elänyt Irlannin kuninkaan tytär, joka lähti merelle pakoon epämieluisaa avioliittoa ja haaksirikkoutui Norjaan. Paikallisten asukkaiden kerrotaan surmanneen hänet ja hänen matkatoverinsa.
Vuonna 1986 Sunniva-kuoro liittyi jäseneksi Sulasoliin ja Naiskuoroliittoon sekä merkittiin yhdistysrekisteriin. Kuoro on levyttänyt 2007 sille omistetun Marjatan metsähetki -nimisen sävellyksen, jonka on säveltänyt Eveliina Stolp ja sanoittanut Marleena Stolp. Vuosien saatossa Sunniva on käynyt kuoromatkoilla kotimaassa, naapurimaissa ja muualla Euroopassa. Kuorolla on ollut myös ystävyyskuorotoimintaa Virossa, sekä Unkarissa niinä vuosina, kun johtajana toimi Ágnes Paraczky.
Jo yhdeksän vuotta Sunnivaa on johtanut Pia Ylitalo-Maunula. Hän työskentelee Teljän seurakunnan kanttorina työkaverinaan kuoron perustaja Anne-Marie Grundstén.
– Se onkin hauska sattuma, että me olemme Anne-Marien kanssa työkavereita!, Pia Ylitalo-Maunula hymyilee.
Koska Sunniva aloitti toimintansa seurakunnan kuorona, on hengellisellä musiikilla ollut aina tärkeä osansa ohjelmistossa.
– Mutta esitämme myös moderneja teoksia pois lukien uudempi rytmimusiikki. Pääasiassa laulamme a cappella eli ilman säestystä. Tosin 40-vuotisjuhlamme merkeissä järjestetyssä keväisessä kahvikonsertissamme meillä on pianosäestys.
Sunniva-kuoron kahvikonsertti kutsuu kuulijoita Ulvilan kirkkotuvalle 5. toukokuuta kello 15 alkaen. Paikka on kuorolle tuttu, sillä siellä se on harjoitellut alusta alkaen. Kaksituntiset harjoitukset ovat joka torstai.
Sunniva-kuoro haluaa nojautua monivuotisiin perinteisiin, mutta katsoa kuitenkin innokkaasti eteenpäin. Perinteisiin kuuluvat keväällä ja joulun alla pidettävät konsertit. Tunnelmallinen Hiljenny jouluun -konsertti Ulvilan kirkossa jouluaattoa edeltävänä iltana on tullut perinteeksi myös monelle kuulijalle.
Tällä hetkellä kuorossa on 14 jäsentä.
– Uudet laulajat ovat tervetulleita. Mukaan pääsee kansalaisopiston syys- ja kevätlukukausien alkaessa. Meihin on liittynyt niin vasta-alkajia kuin kokeneempiakin laulajia. Voi tulla ihan vain kokeilemaan, miltä moniääninen kuorolaulu tuntuu.
– Kuoro tarjoaa myös sosiaalista kanssakäymistä ja yhdessäoloa, joka puolestaan edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteismusisointi on virkistävää ja iloa tuottavaa, vaikka aina emme laulakaan iloisia lauluja.
Pia Ylitalo-Maunulan mukaan ihmisen ääni on herkkä instrumentti ja melko intiimi asia. Monille on jäänyt ikäviä muistoja siitä, että koulun musiikkitunnilla on huomautettu lauluäänestä tai kehotettu laulamaan hiljempaa, jotta ei erottuisi joukosta.
– Sellaiset kokemukset muistaa kauan. Mutta jos naiskuorossa laulaminen yhtään kutkuttelee mielessä, kannattaa tulla rohkeasti joukkoon. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Aikuisena voi hyvinkin löytää itsestään kuorolaisen, vaikka laulu- tai musiikkitaustaa ei olisikaan.
Kuorolaulu tarjoaa myös inspiroivia oppimisen kokemuksia.
– Kun aloitamme uuden kappaleen harjoittelun, siellä on niitä stemmoja, jotka aluksi tuntuvat vaikeilta. Kun aikamme harjoittelemme ja hiomme stemmoja rauhassa ja keskittyen, alkavat kiharat oieta ja kappale avautua. Onnistumisen kokemus on aina yhtä riemastuttava!, Pia Ylitalo-Maunula iloitsee.