Hyvinvointia ihmisten ehdoilla
Hyvinvointialueen palveluverkkoa koskeva uutisointi on herättänyt runsaasti keskustelua. Sen sijaan, että kävisimme vuoropuhelua tulevan rakenteen vaikutuksista ihmisten palveluihin, olemme joutuneet kissanhännänvetoon organisaation toimintatavoista. Niistäkin on syytä keskustella, erityisesti silloin, kun kritiikkiä johtamisesta, valmistelusta ja viestinnästä tulee monesta suunnasta. Ristiriitaiset viestit hämmentävät ja aiheuttavat huolta. Uuden organisaation toiminnassa on vielä paljon parannettavaa. Rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan puolin ja toisin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kunnan perustehtävistä ja hyvinvointityön tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, sekä vähentää terveysongelmia ja eri väestöryhmien välisiä terveyseroja.
Hyvinvointialueen keskeisiä sidosryhmiä ovat yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen lisäksi kunnat. Kunnissa palveluverkkokeskustelua käydään aktiivisesti ja laki myös velvoittaa kuulemiseen. Sama toimintatapa tulisi olla myös hyvinvointialueella. Kun palveluissa tapahtuu muutoksia, asukkailla on oikeus tulla kuulluiksi ja tietää, miten heidän palvelunsa tulevaisuudessa järjestetään. Informaation tulee olla selkeää ja luotettavaa.
Ulvilassa tehdään monenlaista käytännön hyvinvointityötä, vaikka varsinaisia sosiaali- ja terveyspalveluja emme enää voi lain mukaan järjestää.
Päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa sekä todellista vaikuttavuuden arviointia. Ulvilassa hyvinvointikoordinaattorin työnkuvaan kuuluu mm. verkostoyhteistyö kunnan eri toimijoiden, järjestöjen sekä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa. Hän myös seuraa ja analysoi ulvilalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien tavoitteiden toteutumista sekä toimintaympäristön muutoksia. Ulvilassa aktiivisesti toimivat vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisoparlamentti ovat keskeisessä roolissa edustamiensa ryhmien hyvinvoinnin edistämisessä.
Koululaisten tukena Ulvilan yhteiskoulussa ja alakouluissa toimivat oppilaita kuuntelevat, tukevat ja ohjaavat ’koulukoutsit’. Tiivistä yhteistyötä oppilaan parhaaksi tehdään niin opiskeluhuollon asiantuntijoiden – kuraattorien ja kouluterveydenhoitajien – kuten myös erityisopettajien ja opettajien kanssa. Koutsit ovat mukana ehkäisemässä poissaoloja ja syrjäytymistä sekä vahvistamassa oppilaan itsetuntoa ja tunnetaitoja.
Merkittävää työtä tekevät myös lukuisat järjestöt. Yhtenä esimerkkinä juuri 30 vuotta täyttänyt teatteri Ulpu. Sen toiminnassa näkyvä luova yhteisöllisyys ja hyväksytyksi tulemisen tunne tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä mitä parhaimmalla tavalla.
Oman terveytensä edistämiseksi Ulvilassa saa maksutonta liikuntaneuvontaa. Se tarjoaa pidempiaikaista elämäntapaohjausta ja tukea arjessa.
Hyvinvointi syntyy monesta eri tekijästä ja ihmisillä on yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Suuri merkitys on myös sillä, kokeeko henkilö voivansa vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin ratkaisuihin.
Ikäihmisten liikkumisen ja asioinnin helpottamiseksi Ulvilassa toimii erittäin suosittu palvelulinja, joka helpottaa pääsyä tarvittavien palveluiden lähelle.
Jokaisella tulisi halutessaan olla oikeus asua elämänsä ehtoo paikassa, jossa viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi. Aina se ei voi olla oma koti. Monelle ikääntyneelle toive saada asua ’omassa’ kunnassa on erittäin tärkeä. Kaikkea ei hyvinvointialueen tarvitse tuottaa itse, yksityiset palvelukodit tukevat ja lisäävät ikääntyneen valinnan vapautta. Pienetkin oman tahdon mukaiset asiat tuottavat usein paljon enemmän hyvinvointia kuin me työikäiset ymmärrämme.
Anne Holmlund
Ulvilan valtuuston puheenjohtaja
Satakunnan hyvinvointialueen valtuuston ja hallituksen jäsen
