Ja keskellä virtaa joki
Maalaisidylli – millainen se on? Usealle ulvilalaiselle se tiivistyy sanoihin puhdas luonto, kyläyhteisö, koulu, onnelliset kyläläiset… Suurelta osalta ulvilalaisia, ollaan kaupungin aloitteesta tätä kaikkea viemässä pois. Niin Kaasmarkusta kuin Koskistakin, ollaan systemaattisesti lopettamassa kyläkouluja. Se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että kylät näivettyvät, kun viimeinenkin palvelu katoaa.
Ulvila on satsannut miljoonia keskusta-alueen kouluihin, unohtaen täysin, että maaseudullakin on lapsiperheitä, veronmaksajia ja asutusta. Kylien koulurakennukset ovat jääneet vaille asiaankuuluvaa huolenpitoa. Kaupungin pitää kantaa vastuu kiinteistöjensä hoidosta kartoittamalla niiden kuntoa säännöllisesti. Tämä on kyläkoulujen osalta laiminlyöty ja vastuu niistä sysätään koulujen henkilökunnalle ja kyläläisille. Ulvilan kokonaisbudjetti lähentelee 30 miljoonaa euroa, josta kylät Kaasmarkku, Koski ja Harjunpää, tuovat yhdessä Ulvilan kaupungille yli 7 miljoonan verotulot vuosittain. Mitä ne saavat vastineeksi?
Tulevaisuuden aurinkovoimalahanke Kaasmarkussa, tuo miljoonatulot. Kenelle hyöty niistä kuuluu?
Kaupungista kelpaa kyllä tulla sitten aurinkoisena syysiltana kiertämään luontopolku ja lämmittämään telttasaunaa – kun kyläläiset ovat nämä talkoovoimin rakentaneet. Missä on vastavuoroisuus?
Keskellä kylää virtaa myös joki, joka saastuu joka ikinen vuosi. Kesä toisensa perään Kaasmarkunjoesta saadaan vesinäyte, jonka bakteerikanta ylittää arvot, ja joki laitetaan uintikieltoon. Kaasmarkun uimarannalle on kokoontunut kesäisin koko Ulvilan väki. Turvallinen ja idyllinen uimaranta, jossa koko perhe viihtyy, saastuu tuntemattomasta syystä. Kaupungilla on vastuu tässäkin asiassa tutkia, mikä veden saastuttaa, eikä nostaa käsiään pystyyn muutamien näytteiden jälkeen. Tämäkin luonnon luoma ”palvelu” aiotaan kyläläisiltä riistää hoitamattomuudella ja vastuun välttelyllä.
Sulkemalla liikuntatilat Ulvilan kylistä, estetään mm. kyläläisten liikkuminen vapaa-ajalla, lasten liikuntakerhon toiminta, koululaisten sisäliikunta. Kyläläiset ovat käyttäneet molempien nyt käyttökiellossa olevien koulujen liikuntasaleja myös harrastetyhmien toimintaan, kuntoiluun ja vapaa-ajan tapahtumien järjestämiseen. Kyläläisetkin tarvitsevat paikan harrastaa, löytyykö keskustan kouluista tähän tarpeeseen tiloja lisääntyvälle käyttäjäkunnalle?
Koululaisia istutetaan mieluummin bussissa muutaman tunnin päivässä, kuin että he pyöräilisivät koulumatkat ja ehtisivät vielä harrastamaankin vapaa-ajalla.
Kuntalaisten kuulemistilaisuudessa Kullaalla Kimmo Vepsä totesi, että toimitaan ”Lapsen etu edellä”, joka tapauksessa. Kovasti mietityttää, millainen etu lapselle on koulun lopettaminen. Tätä ainakaan lapset itse eivät tuoneet esille heille tehdyssä kyselyssä – päinvastoin.
Kyse ei ole pelkästään koulujen olemassaolosta, vaan maaseudun olemassaolosta. Kylien pitäminen asuttuina, viihtyisiä ja elävinä on tärkeää elinvoimaisuuden kannalta. Nuoret perheet haluaisivat sellaisiin paikkoihin asumaan, jossa on turvallista kasvaa. Yksikään lapsiperhe ei tule muuttamaan kyliin nykyisellä koulupolitiikalla. Toivottavasti päättäjät ovat ymmärtäneet, miten tärkeästä asiasta tänä syksynä päättävät. Elinehto maaseudulle asettumiseen on koulu. Positiivista markkinointia ei ole se, että vuosi toisensa perään koulut ovat lopetusuhan alla mediassa. Kukaan uusi lapsiperhe ei tule muuttamaan kylään nykyisillä markkinointitavoilla.
Kaasmarkun koulu on ollut elävä virkeä kyläkoulu jo 126 vuotta. Annetaan sen elää vielä jatkossakin ja tuottaa kelpo kansalaisia ja veronmaksajia, jotka arvostavat oikeita asioita. Kuunnellaan kerrankin lapsia ja kuntalaisia, jotka ovat yhdessä vuosikausia puolustaneet kyläkoulujaan!
Johanna Hellanmaa
Kaasmarkun vanhemmat ry:n puheenjohtaja