Kun te­kee työ­tä tai toi­mii jos­sa­kin yh­tei­sös­sä pit­kään, syn­tyy py­sy­viä ta­po­ja teh­dä joku asia. On syn­ty­nyt pe­rin­ne. Pe­rin­teet ovat jos­kus hy­väk­si. Jos­kus ne taas osoit­ta­vat pai­kal­leen py­säh­ty­mis­tä. Usein sitä ei huo­ma­ta it­se. Jos­kus tar­vi­taan ul­ko­puo­lis­ta ar­vi­oin­tia ja oi­val­ta­mis­ta uu­den suun­nan löy­ty­mi­sek­si. Ul­ko­puo­lel­ta kat­sot­ta­es­sa pe­rin­tei­set toi­min­ta­ta­vat ei­vät ole ra­sit­tei­na uu­teen siir­ty­mi­ses­sä. Kaik­ki uu­si ei kui­ten­kaan ole ai­na hy­väk­si.

Oli­pa kyse mis­tä ta­han­sa muu­tok­ses­ta, niin lii­an suu­ret ker­ta­ry­säyk­set ovat to­del­la haas­ta­via. Usein sel­lai­set epä­on­nis­tu­vat. En väi­tä, mut­ta ky­syn, oli­ko vuo­den alus­ta voi­maan tul­lut sote-uu­dis­tus lii­an suu­ri ker­ta-as­kel? No – mi­tä­pä tuos­ta vai­ke­ne­maan – mie­les­tä­ni oli.

Mikä on pe­li­pai­ta­ko­ke­mus? Mi­nul­la oli ti­lai­suus osal­lis­tua tu­le­vai­suus­tut­ki­ja Ilk­ka Ha­la­van lu­en­nol­le. Hän on lan­see­ran­nut ter­min pe­li­pai­ta­ko­ke­mus. Aja­tus on ker­ras­saan mie­len­kiin­toi­nen. Ha­la­va liit­tää aja­tuk­sen en­si­si­jai­ses­ti las­ten kas­va­tuk­seen. Mie­les­tä­ni aja­tus­ta voi so­vel­taa työ­yh­tei­söön jopa per­hee­seen.

Yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­ne on ih­mi­sel­le tär­keä. Kun kuu­lu­taan sa­maan jouk­ku­ee­seen, pe­la­taan sa­maan suun­taan. Mikä on­kaan var­mem­pi merk­ki kuu­lua sa­maan jouk­ku­ee­seen kuin pe­li­pai­ta. Kai­kil­la on sa­man­lai­nen pai­ta, se­läs­sä oma nu­me­ro, vie­lä­pä oma nimi.

Yk­si konk­reet­ti­nen esi­merk­ki upe­as­ta pe­li­pai­ta­ko­ke­muk­sen hyö­dyn­tä­mi­ses­tä on Ice­he­arts-toi­min­ta. Ice­he­arts ry on so­si­aa­li­nen ur­hei­lu­seu­ra, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on en­nal­ta­eh­käis­tä syr­jäy­ty­mis­tä jouk­ku­eur­hei­lun avul­la. Lap­set ko­ke­vat kuu­lu­van­sa jo­hon­kin ryh­mään ur­hei­lu­jouk­ku­een kaut­ta. Yh­dis­tyk­sen ta­voit­tee­na on se, et­tä mah­dol­li­sim­man moni lap­si sai­si mah­dol­li­suu­den har­ras­taa, tun­tea ole­van­sa osa yh­tei­söä ja kas­vaa tur­val­li­ses­sa oh­jauk­ses­sa. Täs­sä työs­sä he ovat on­nis­tu­neet. Ul­vi­lan kau­pun­ki on ol­lut yk­si Ice­he­art­sin ”ko­ti­kun­ta” jo pit­kään.

Ju­han­nus­ta on vie­tet­ty kes­ki­a­jal­ta as­ti Jo­han­nes Kas­ta­jan syn­ty­mä­juh­la­na 24.6. Sii­tä juh­la sai ai­ka­naan suo­men­kie­li­sen ni­men­sä­kin. Jo­han­nes, Ju­ha­ni, Juha, Juk­ka, Jan­ne, Juho, Jani, Jus­si ja Ju­ha­na viet­tä­vät tuol­loin ni­mi­päi­vään. Se on siis myös mei­kä­läi­sen päi­vä. Ny­kyi­sin ju­han­nus­ta juh­li­taan Suo­mes­sa ke­sä­kuun 20. ja 26. päi­vien vä­li­se­nä lau­an­tai­na. Suo­mes­sa näin on ol­lut vuo­des­ta 1955 läh­tien. Osas­sa maa­il­man mais­ta ju­han­nus on vie­lä­kin 24. ke­sä­kuu­ta.

Van­ha­na­jan ju­han­nus­pe­rin­tee­seen ovat kuu­lu­neet eri­lai­set us­ko­muk­set. Usein ne ovat liit­ty­neet puo­li­son et­si­mi­seen. Sa­non­to­ja on sa­to­ja.

”Kat­sot­ta­es­sa kai­voon, lam­peen tai läh­tee­seen ju­han­nu­syö­nä, mie­lui­ten alas­ti, nä­kee tu­le­van puo­li­son. Hy­vän nai­ma­on­nen saa, jos ju­han­nu­syö­nä kie­rit­te­lee alas­to­ma­na kas­tei­sel­la nii­tyl­lä. Jos ju­han­nu­syö­nä tyt­tö la­kai­see ma­kuu­huo­neen­sa lat­ti­an il­ko­sen alas­ton­na pu­nai­nen rih­ma vyö­täi­sil­lä, niin hä­nen sul­ha­sen­sa haa­mu tu­lee hän­tä ter­veh­ti­mään.”

Tuos­ta ma­kuu­huo­neen la­kai­sus­ta tu­lee mie­lee­ni, et­tä saat­taa­pa tul­la ter­veh­ti­mään joku muu­kin kuin sul­ha­sen haa­mu. Rau­hal­lis­ta ju­han­nus­ta – meil­le kai­kil­le!

Juk­ka Moi­la­nen

kau­pun­gin­joh­ta­ja eme­ri­tus