Kaupunkistrategian stressitesti
Ulvilan perusopetuksen tulevassa palveluverkkopäätöksessä on kyse Kaasmarkun ja Koskin koulun kohtaloista, joiden toiminta on uhattuna ensi vuoden syksystä lähtien. Päätöksen asiasta tekee kuntavaaleilla valittu valtuusto tulevana syksynä.
Toivottavasti asian käsittelyn yhteydessä viranhaltijat ja luottamushenkilöt ottavat ryhdikkäästi huomioon valtuuston aiemmin hyväksymän kaupunkistrategian. Halutaanko aidosti käytännön toimenpiteissä toimia kaupunkistrategian mukaisesti?
Lähivuosille asetettujen strategiatavoitteiden mukaan Ulvilan väkiluku kasvaa ja Ulvilassa lapset ja nuoret ovat Satakunnan onnellisimpia ja osaavimpia sekä asukkaat ovat Satakunnan terveimpiä ja liikkuvimpia.
Strategiaa on ryhdytty jo toteuttamaan palkkaamalla päätoiminen elinvoimapäällikkö, jonka tehtäviin sisältyy yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten määrän kasvattaminen Ulvilassa. Tämä puolestaan lisää kaupungin verotuloja.
Tehdyt päätökset vaikuttavat siis lupaavan kouluverkon säilymistä.
Kasvava työikäisten määrä lisää myös kouluikäisten määrää.
Koulurakennuksista tehdyn selvityksen mukaan sekä Kaasmarkun ja Koskin koulujen kunto ei ole kovin hyvä ja Koskissa on paljon ylimääräistä tilaa, mikä lisää kiinteistökuluja.
Oikea johtopäätös on uudisrakentaminen.
Molempien koulujen oppilasmäärä säilyy lähivuosina, ilman kaupunkistrategian mukaisia elinvoimatoimenpiteitäkin, selvästi yli 30 hengen. Tällaista oppilasmäärää pidetään usein alimpana asianmukaisena oppilasmääränä oppimisen ja kustannusten näkökulmasta.
Mikäli viikate heiluu Kaasmarkun ja Koskin koulujen kohdalla, niin todennäköisesti vanhojen koulurakennusten purkamiskulut jäävät kaupungille. Miten purkaminen hyödyttäisi uudisrakentamista? Ulvila voisi olla edelläkävijä ja kiertotalouden näkökulmasta selvittää, onko purettavissa rakennuksissa rakennuskomponentteja, joita voisi käyttää uudelleen uudisrakentamisessa. Rakennussuunnittelijat ottaisivat aivan varmasti tällaisen haasteen vastaan.
Lähikouluja ja etenkin pieniä luokkakokoja sekä varhaiskasvatuksen toimipisteitä pidetään yleensä tärkeimpinä jokapäiväisinä lähipalveluina ja niiden sijainti ohjaa lapsiperheiden asumispaikkavalintoja. Perheet ovat oikeassa, koska tuore väitöskirja vahvistaa luokan oppilasmäärän kasvun johtavan työrauhahäiriöiden kasvuun ja isojen oppilasmäärien heikentävän koulumenestystä luokassa (Syren 2022). Konsulttiyrityksen tekemässä selvityksessä ei kiinnitetty lainkaan huomiota näihin näkökulmiin. Koulut ovat tärkeitä koko väestölle tarjoamalla kokoontumistiloja liikuntaa ja muita harrastuksia varten.
Etenkin maaseutuympäristössä koulujen merkitys yhteisöllisyyden lisääjän ja eräänä hyvinvointitekijänä on korvaamaton. Tämä on näkynyt siten, että Kaasmarkun ja Koskin koulujen toiminta-alueiden asukkaat ovat tukeneet talkoilla koulujen toimintaa. Kullaalla koulu on merkittävä kirjastopalvelujen käyttäjä ja koulun lopettaminen voisi hyvinkin johtaa myös kirjaston sulkemiseen.
Koulujen positiivinen vuorovaikutus lähiympäristön kanssa on jätetty täysin huomiotta konsulttiyrityksen tekemässä selvityksessä.
Kustannuslaskelmissa ei myöskään huomioitu lisääntyviä kuljetuskuluja tai koulumatkoihin käytettävän ajan pidentymistä, joka heikentää oppilaiden hyvinvointia. Ulvila on pitänyt varsin hyvää huolta isoimmista koulurakennuksista ja tehnyt Harjunpään, Friitalan ja Vanhankylän kouluihin mittavat korjaus- ja laajennusinvestoinnit, joista Kaasmarkku ja Koski eivät ole päässeet osallisiksi.
Nyt eräänä perusteena Kaasmarkun ja Koskin koulujen sulkemiselle on otettu isojen koulujen oppilasvajaus koulunsa aloittavien ikäluokkien pienentyessä.
Onko tehtyjen peruskorjausten ja laajennusten yhteydessä jätetty huomiotta tämä kehityssuunta ja nyt tilanne pyritään paikkamaan pikkukoulujen kustannuksella? Moneen kertaan hyväksi koettu kansanviisaus sanoo, että virhettä ei pidä korjata toisella virheellä.
Sakari Aalto (vihr.)
