Euroopan Unioni – yhteistyön voimaa
Perussuomalaiset ajavat monia hyviä asioita, joita ei kuitenkaan voida saavuttaa tavoitteena olevan EU-eron ja Suomen markan avulla. Sen sijaan tarvitsemme tiiviimpää EU-tason yhteistyötä. Teknologian kehittyessä on vaikea kuvitella, että Suomi voisi olla menestyvä itsenäinen suvereeni saareke muuttuvassa maailmassa, koska emme ole hyviä kaikessa.
Monien mielestä Sveitsi ja Norja ovat suvereenien menestyvien valtioiden malliesimerkkejä, mutta he unohtavat, että Sveitsi on käytännössä diktaattorien ja rikollisten rahojen turvasatama. Norjalla on öljyrikkauksia, joita he eivät halua jakaa kenenkään kanssa. Suomi ei sovi kumpaankaan kategoriaan.
Muistan hyvin sen ajan kun markkaa devalvoitiin säännöllisin väliajoin. Kaupat tyhjenivät tuontihyödykkeistä – heti sen jälkeen kun valtiovarainministeri alkoi vakuutella, että devalvaatiota ei tule. Oli tietysti kiva saada suuria palkankorotuksia, mutta säännöllisin väliajoin ne nollattiin devalvaation avulla. Haluammeko ihan oikeasti tällaista politiikkaa lisää?
Historia osoittaa, että pienet itsenäiset valtiot ajautuvat ennemmin tai myöhemmin kauppasotiin, ja niiden seurauksena todellisiin aseellisiin yhteenottoihin. Pelkät sotilaalliset liitot eivät auta, jos emme pysty harmonisoimaan myös kauppaan, teknologiaan, luonnonsuojeluun, terveydenhoitoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä.
Yhteistyön voima näkyy kaikilla tasoilla kotona, jääkiekossa, töissä, kunnissa ja liittovaltioissa. USA on kokoaan suurempi valtiomahti, koska itsenäiset liittovaltiot lopettivat kaupallisen ja aseellisen sotimisen ja muodostivat yhtenäisen liittovaltion. Kiinan, Intian, Saksan, ja Ranskan voima perustuu samanlaiseen historialliseen kehityskulkuun.
On erittäin vaikea uskoa, että Suomen maakunnat pärjäisivät itsenäisinä ja omalla valuutalla varustettuna yhtään sen paremmin kuin nykyisessä suomalaisessa liittovaltiossa.
USA ja Kiina ovat kokoaan suurempia valtiomahteja, koska ne ovat osanneet yhdistää voimansa; Kiina jo 700 vuotta sitten ja USA 150 vuotta sitten. Käytännössä EU voisi olla todellinen valtiomahti, koska EU:n väkiluku 510 miljoonaa on merkittävästi suurempi kuin USA:n 332 miljoonaa. EU:n bruttokansantuote on 15,5 biljoonaa euroa, eli lähes yhtä suuri kuin Kiinan 18,3 biljoonaa. Lisäksi EU:ssa kansalaisten koulutustaso ja teknologinen osaaminen on huippuluokkaa. Eurooppa on kuitenkin kokoaan paljon pienempi tekijä kansainvälisessä politiikassa, koska täällä yhä edelleen uskotaan pienten itsenäisten ja suvereenien valtioiden voimaan. Tästä johtuen pieni Venäjä, jonka bruttokansantuote on vain 2 biljoonaa euroa ja jossa on vain 143 miljoonaa asukasta, ohjailee ja terrorisoi Euroopan muiden valtioiden toimintaa.
EU:n suurimpia haasteita on, miten pientenkin jäsenvaltioiden ääni saadaan kuuluviin. USA:ssa asia on hoidettu niin, että senaattiin valitaan kaikista osavaltioista kaksi senaattoria. Toinen ongelma on, että monissa kysymyksissä vaaditaan yksimielisyyttä, joka vähentää EU:n ja myös Naton päätöksenteon tehokkuutta ja viivästyttää toimenpiteitä. Tästä johtuen EU:ssa ja Natossa pitää vähitellen siirtyä nopeisiin enemmistö tai määräenemmistö päätöksiin.
Eurooppaa kehitetään oikeaan suuntaan osallistumalla aktiivisesti EU:n ja Naton päätöksen tekoon, vaikuttaminen ei onnistu katsomosta käsin huutelemalla. Paljon on kuitenkin töitä tehtävä, jotta perussuomalaisten hyvät tavoitteet saadaan muutettua todellisuudeksi.
Antti Roine, Ulvila
